Bassokitara

Bassokitara, tai pelkkä basso on kielisoitin, jossa on yleensä neljä kieltä. Viisi- tai kuusikieliset instrumentit ovat myös varsin tavallisia. Harvinaisempia ovat esimerkiksi 8- ja 12- kieliset bassot. On olemassa myös 24-kielisiä bassokitaroita.[1] Sähköbasso on sähkökitaran esimerkin mukaan tehty sähköinen versio akustisesta bassokitarasta. Mikrofonit ovat kuten yksikelainen mikrofoni tai humbucker, mutta luonnollisesti suunniteltu instrumenttiin.

Sähköbasso korvasi suureksi osaksi kontrabasson ja nousi populaarimusiikin keskeisimpien soittimien joukkoon 1950-luvun lopussa. Alkuvaiheessa sähköbasson käsite oli sähkökitaran kaltainen, ja sitä soittivat sekä kontrabasistit että kitaristit tarpeen mukaan.[1] Basson kieliä näppäillään yleensä sormilla, mutta plektran käyttö on myös yleistä. Plektra tuottaa hieman ”terävämmän” ja selvemmän äänen, sormilla aikaan saa pehmeän äänen. Kieliä isketään myös peukalolla.

Rockyhtyeissä bassokitara on mukana lähes aina. Basisti soittaa useimmissa musiikin tyyleissä säestäviä bassokuvioita pitäytyen taka-alalla. Basso tukee ja seuraa joko rumpujen, kitaran tai molempien komppikuviota. Basisteilla on erityisen merkittävä rooli intensiivistä rytmiä korostavassa funkmusiikissa ja usein myös jazzissa, jossa pitkät ja teknisesti vaativat improvisoidut bassosoolot ovat tavanomaisia. Eri musiikkityylien historiasta löytyy useita tunnustettuja virtuoosibasisteja.